Tuikitavallista koiranelämää
Kauden viimeiset ihanat vesitaitotreenit olivat jo tovi sitten, ja sen jälkeen ei olla juurikaan kastauduttu. Paitsi yhden kerran. Siitä kohta enemmän.
Pari viikkoa sitten pääsin kesän jälkeen ensimmäistä kertaa iloittelemaan halliin. Tokoiltiin emännän kanssa oikein koko rahan edestä. Emäntä suoriutui tehtävistä hyvin arvosanoin, ja minä loistavin. Harjoituksen jälkeen makoilin lelu suussa rentona hallin lattialla silmät tyytyväisyydestä tuikkien ja häntää vauhdikkaasti vispaten. Emäntäkin hymyili niin että kaikki hampaat näkyivät. Oli siis mahtavaa!! Kyllä toko on koiran parasta aikaa!!!
Tykkäätkö suppilovahveroista? Mä olen aina tykännyt niistä, ja naukkailin ekat herkut jo ihan taaperoikäisenä. Emäntä on joskus ihmetellyt, miten oikein olen sienestämään oppinut, kun yhdessä emme koskaan pienenä minkäänlaisia sieniä poimineet. Nyt näyttää siltä, että olen opettanut myös emännän arvostamaan suppiksia. Emäntä kuljettaa minut vaivihkaa suppilovahverokankaalle ja tarkkailee sen jälkeen tiukasti kuononi asentoa. Kun jään toviksi paikoilleni kuono massa, emäntä rientää paikalle pussukka valmiina kädessä. Sitten poimitaan suppiksia sulassa sovussa, niitä kyllä riittää molemmille.
Niin se uintireissu. Eräänä sateisena päivänä olimme retkeilemässä metsässä, ja piipahdin ihan pikkuisen polulta pusikkoon hieromaan turkkiini hurmaavaa ihmispapanantuoksua. Emäntä ei selvästikään tätä arvostanut. Sain varsin viileällä äänellä kehotuksen painua lähimpään ojaan uiskentelemaan, ja minähän menin. Sitten turkkiani hinkattiin rahkasammalella, ja vielä loroteltiin huuhteluvettä päälle. Eikä tässä kaikki. Kotiin päästyämme jouduin suihkuun! Käsittely ei ollut erityisemmin osallistavaa, kun minut patistettiin lämpimän veden alle puhdistautumaan. Pääsin sentään lopulta sänkyyn nukkumaan muun perheen kanssa.
Meillä kävi muuten yhtenä päivänä yllätysvieras. Ihmeteltiin pikkutyypin kanssa, kun jouduttiin lusimaan puutarhassa tavallista pitempään. Kun sitten päästiin sisälle, niin siellähän oli ihan tuntematon ihminen! Esittäytyi Elinaksi*, ja minä kävin sitten heti tervehtimässä, kun vaikutti niin koiranmyötäiseltä ihmiseltä hän. Sitten Elina otti ja pesi meidän ikkunat! Nyt on ikkunoista kirkas näkymä ulos, niin että minäkin voin pitää naapurustoa kunnolla silmällä. Sovittiin Elinan kanssa salaa, että tulee ehkä meille uudelleen siistimään muutenkin kotia, kun ei ole emännän vahvoja puolia tuo siivoilu...
* Siivouspalvelu Elina Amanda