Tänään olin onnellinen, koska...

Minulla oli tänään ihana päivä. Tai oikeastaan iltapäivä. 

Istuskeltuaan tietokoneen ääressä koko päivän emäntä työnsi pömpelin syrjään iltapäivän koittaessa ja ilmoitti että viikonloppu alkoi nyt! Ja sitten mentiin! Ensin me koirat pääsimme autoon omaan pehmustettuun osastoomme -- kivaa!! -- ja pienen ajelun jälkeen mentiin kunnon metsälenkille. Suppilovahveropaikoillani oli vielä satoa jäljellä, joten pistelin noita herkkuja siinä kuntoilun lomassa.

Eikä siinä kaikki!

Seuraava pysäkki oli näet koirakauppa. Se kauppa, joka on täynnä ihania tuoksuja. Olin käynyt tuossa kaupassa jo pentusena, joten en ollut pysyä nahoissani, kun astelimme ovesta sisään, emäntä ja minä. Jo ovella nenääni tulvahti sellainen tuoksujen valikoima että sitä on vaikea edes kuvailla. Siellä tuoksui siankorvilta, puruluilta, pehmoleluilta, koiranameilta, kissanruoalta, kuivamuonalta, toisilta koirilta ja vaikka miltä. Nuuskuttelin läpi joka hyllyvälin onnesta soikeana. Erityisen hyviä tuoksuja tuli mielestäni kylmyyttä hohkavista kaapeista, joiden ovet olivat kiinni. Erilaiset ja erituoksuiset koiranruokapussit suorastaan huutelivat minulle hyllyiltä. Puruluuosastolla nenäni tutkiskeli nautiskellen erihajuisia laatikoita, joiden sisältöön en muuten kajonnut. Sen sijaan tottelematon suippokuononi kerkesi haukata pari kolme hyvänhajuista irtonamia matalalle sijoitetusta ämpäristä, ennen kuin ehdin estää itseäni.

Kaupassa on yksi minulle erityisen mieluisa paikka. Se on kassatiskin takana. Sieltä nimittäin löytyy ihania koirakaupan myyjiä, joita käyn silmät sirrilläni moikkailemassa ja halailemassa. Oi niitä pentuajan muistoja! Silloin minua jännitti kaupassa alkuun hirveästi, mutta jännitys kääntyi iloksi, kun nuo kiltit myyjät kaivoivat tiskin alta kaapista pikkukoiralle herkkuja. Osasivat toimia juuri niinkuin toivoin; eivät ängenneet iholle, vaan sain itse tehdä tuttavuutta heihin. Enkä kokenut pettymystä tänäänkään, kun tassuttelin määrätietoisesti tiskin taakse tervehtimään myyjää sylistä pitäen. Muutaman halin ja rapsutuksen jälkeen kaivelimme sitten yhdessä herkkunameja kaapista maisteltaviksi. 

Tässä muuten ostokseni. Ei hullumpi saalis, vai mitä!

#koiranelämää #bordercollie #virikkeet #onnellinenkoira