Minnakoiran riemun- ja apeudenaiheita

Emäntä oli lukenut taas jotakin koirakirjaa ja pyysi minua listaamaan asioita, jotka viime päivinä ovat ilahduttaneet mieltä tai ankeuttaneet mieltä.

Tässäpä ilonaiheita:

• sunnuntaina kunnon metsälenkki pikkutyypin kanssa. Oli siellä siis emäntäkin. Huikeita hajuja, makuvettä ja vauhdin hurmaa. Löydettiin pikkutyypin metsään hukkaama pallo. Emäntä antoi sen pikkutyypille. Virhe. Pikkutyyppi kadotti sen heti uudelleen metsään. 
• mentiin lenkin jälkeen töihin lepäilemään. Luit oikein. Emäntä teki töitä ja me koirat lepäiltiin ja syötiin takahuoneessa Dagsmarkin puruluita.
• maanantaina antaumuksellista tokoilua. Kiersin, noudin ja hyppäsin, juoksin kohti seinää ja ruutuun, pysähtelin eri asentoihin ja tein kuuluisia etujalkakaukojani. Olin niiiiiin onnellinen että nökötin pitkät tovit tehtävien välissä pallo suussa, silmät sirrillään ja hännällä vispaten ja katselin emäntää silmiin. Hänkin hymyili leveästi. Me kaksi ollaan tiimi!
• tiistaina päiväruoka vaappukongista. Tykkäsin. Pyörittelin kongia ammattimaisen taidokkaasti ja nappulat katosivat suuhuni yksi kerrallaan. Päivälenkillä kipaisimme metsään ihan päivänvalossa pikkulenkille. Minua hymyilytti niin, tykkään nimittäin metsistä. Koti-ilta kahdestaan pikkutyypin kanssa. Pistettiin tassulla koreasti ja saatiin matot rullalle ja kotiin uusi look. Illalla emännän viereen tyytyväisenä nukkumaan.
• keskiviikkona aamiaisella luumutomaattia, nappuloita ja raejuustoa. Nam!

Apeuden aiheita tässä:

• sunnuntaina minut lukittiin vessaan. Menin siis emännän perässä vessaan siltä varalta, että hän tarvitsee apuani. Emäntä kääntyi kannoillaan, sammutti valot ja sulki oven. Kuulin kun emäntä ja pikkutyyppi lepertelivät yläkerrassa varmaan puolisen tuntia, ennen kuin minua alettiin kaivata. Huudeltuaan minua puutarhasta ja ympäri huushollia emännäksi kutsuttu vastuuton tunari äkkäsi lopulta, että meikäläinen kärvistelee pimeässä vessassa...
• tiistaina leikattiin kynsiä parista tassusta. Kaksijakoinen fiilis. Menen kyllä oma-aloitteisesti pedikyyriin, mutta olen onnellinen kun homma on hoidettu. Hyvät namit auttavat.
• kiipesin tiistaina puolittain emännän syliin muistuttaakseni pahasti myöhässä olevasta ateriatarjoilusta. Kylmä vastaanotto: «ei nyt». Hieman paha mieli.
• keskiviikkona tuli hotkaistua aamuruoka turhan nopeasti ja puklasin suurimman osan olohuoneen matolle. Höh.