Esineen vienti vedessä

Vesipelastus- ja vesitaitoharrastuksessa on vienti -nimellä kulkeva tehtävä, jossa koira kuljettaa suussaan esineen poispäin ohjaajasta vieraalle henkilölle, vaikkapa rannasta veneelle tai veneeltä veneelle tai hukkuvalle ihmiselle. Tehtävän voi mieltää myös noudoksi, sillä siinä koira noutaa rannasta tai veneeltä ihmisen kädestä esineen veneelle. Tehtävän opettamisessa riittää pohdiskeltavaa. Itse olen myös kovin koettanut ymmärtää, miten koira tehtävän ajattelee, ja se vasta mielenkiintoista onkin.

Mitä taitoja koiralla pitäisi olla, jotta se osaa suorittaa tehtävän? Taitoja on monta, ja kaikkia voi ja kannattaakin harjoitella erikseen. Jos jokin osio on koiralle alusta asti helppo, voi keskittyä muiden, vahvistusta vaativien taitojen opettamiseen. Tässä joitakin ajatuksia tarvittavista taidoista ja opettamisesta, muitakin hyviä ja toimivia tapoja varmasti löytyy.

Luottamus uimataitoon myös kauempana rannasta 

Koiran tulee uskaltaa ja haluta lähteä rannasta ja uida esimerkiksi 50m matkan päähän rannasta hätäilemättä. Uimataitoa ja luottamusta uimataitoon ja jaksamiseen voi vahvistaa uittamalla koiraa ilman sen kummempia tehtäviä. Uimaliivit ovat hyvä apu tässä. Niiden avulla joidenkin koirien uima-asento saadaan virtaviivaisemmaksi. Koiran kanssa on kiva käydä yhdessä uimassa pitkin järvenselkiä, kun sekä ohjaajalla että koiralla on liivit, jolloin koiralle ei missään vaiheessa tule hätä jaksamisesta. Yhteisillä uimaretkillä ihmisellä voi olla myös räpylät vauhdittamassa omaa etenemistä.

Nouto

Koiran on hyvä osata niin maalla kuin vedessä ottaa suuhunsa esine ja palauttaa se ohjaajalle. Moni koira osaakin tämän jo valmiiksi muiden harrastusten pohjalta. Olen nähnyt koiria, joille vienti on onnistuttu menestyksekkäästi opettamaan, vaikka koira ei osaa noutaa esinettä maalla. Minusta tämä on kuitenkin lähtökohtaisesti erittäin tarpeellinen pohjataito. Kun koira osaa noutaa ohjaajalleen, se kannattaa opettaa noutamaan myös vieraalle henkilölle.

Luovutus tyrkyttämällä

Koiran tarvitsee osata pitää esinettä suussa, kunnes vastaanottaja on ottanut siitä kiinni. Tätä kutsutaan myös tyrkyttämiseksi. Tätä voi harjoitella ihan rannassa noudon päätteeksi pidentämällä pikkuhiljaa viivettä luovutuksessa. Koira on palauttamassa esinettä ohjaajalle, mutta ohjaaja ei otakaan siitä heti kiinni vaan odottaa aluksi sekunnin tai pari. Koiraa kehutaan esineen pitämisestä. 

Irrotus

Koiran tulee irrottaa otteensa esineestä, kun vastaanottaja on ottanut siitä kiinni. Useimmille koirille tämä ei ole pulma. Jos uivalta koiralta otetaan esinettä ylhäältä käsin siten, että koiran pää on kurotusasennossa, joidenkin koirien voi olla fyysisesti vaikeaa avata leukojaan ja irrottaa otettaan esineestä. Jos kannettava esine on koiran mielestä mieluisampi kuin luovutuksesta tarjolla oleva palkka, koira voi myös valita mieluummin pitää esineen. Palkan pitää siis olla esinettä arvokkaampi. 

Irrotusta voi harjoitella maalla. Aivan alkeisharjoittelussa koiran leuan alle keveästi laitettu käsi saa monen koiran avaamaan suunsa, mistä sitä palkataan. Esinettä ei vedetä koiran suusta vaan annetaan koiran irrottaa itse, mistä se saa palkaksi mieluisan herkun tai lelun. Moni harrastuskoira on muissa harrastuksissa opetettu irrottamaan käskystä. Vesipelastuksessa on tarkoitus, että koira irrottaa ilman käskyä. Koirat oppivat yleensä pian irrottamaan vedessä myös ilman käskyä, vaikka muualla käsky olisikin käytössä.

Uiminen veneen luona ilman kiirettä pois

Erillisenä tehtävänä ilman noutoesinettä koiraa kannattaa palkata veneen sivulla uimisesta tarjoamalla sille herkkuja läheltä veden pintaa koiran etupuolelta, siten että koira ei joudu nousemaan pystyyn. Liivit toimivat tässä hyvin. Ensin oman ohjaajan kanssa ja sitten vieraan ihmisen.

Esineen palauttaminen uiden veteen ihmiselle tai veneelle

Tätä on helppo harjoitella alkeisharjoitteluna itse. Ohjaaja voi olla uimasillaan, tai jos käytössä on vene, ohjaaja matkustaa veneessä ja kannustaa koiraa uimaan mukana. Liivit ovat tässä koiralle hyvä apuväline, jotta sen ei tarvitse pohtia jaksamistaan. Koiralle heitellään veneestä esineitä ja palkataan noutotehtävästä ja veneelle palauttamisesta. Helpointa on aloittaa riittävän kaukana rannasta, koska koiralla voi olla kiusaus palauttaa esine rantaan. Aluksi esinettä heitellään poispäin rannasta niin, että vene on rannan ja koiran välissä. Sitten pikkuhiljaa sivusuunnassa ja lopulta myös kohti rantaa. Esine on tarkoitus aina palauttaa veneelle. 

Kun tehtävä sujuu, tehtävällä voi totuttaa koiraa tuomaan esineitä vedestä myös vieraalle henkilölle. Ohjaaja voi ainakin aluksi olla mukana veneessä vaikkapa soutamassa, mutta vastaanottamaan vaihdetaankin ensimmäisen heiton jälkeen ohjaajan sijaan vieras henkilö. Kun koira osaa noutaa esineen veneelle, vastaanottaja voi pikkuhiljaa viivyttää hieman esineen ottamista koiraa kehuen, jotta se malttaa pysyä veneellä hetkeä pidempään (tyrkyttäminen). 

Kahlaaminen rannasta ulospäin esine suussa 

Useimmat koirat oppivat helposti noutamaan vedestä esineitä rantaan, mutta toisin päin tehtävä onkin vaikeampi. Tätä on kuitenkin helppo harjoitella. Ohjaaja kahlaa rantaveteen ja heittelee kelluvia noutoesineitä rantaan ja pyytää koiraa tuomaan ne kahlaamalla ulospäin rannasta takaisin ohjaajalle, mistä se saa hyvän palkan. Vaikeutetaan kahlaamalla syvemmälle. Kun koira osaa tehtävän, se voidaan totuttaa tekemään tehtävää myös vieraan kanssa.

Uimaan lähteminen kahluun jälkeen esine suussa 

Tämä tuntuu olevan monen koiran mielestä vaikein taito. Tätäkin on kuitenkin yksinkertaista harjoitella edellisen kohdan harjoituksella. Ohjaaja menee veteen ensin kahluu- ja sitten koiran uimasyvyydelle ja heittelee noutoesineitä koiralle rantaan noudettaviksi hyvällä palkalla. Kun tämä onnistuu, ohjaaja voi olla myös veneessä koiran uimasyvyydellä. Lopuksi ohjaajan tilalla voi olla myös vieras henkilö. Noutomatkaa voi lisätä jättämällä esine valmiiksi rantaan ja ohjeistamalla koira pyynnöstä tuomaan se veneelle kauemmas rannasta.

Esineen luovuttaminen vieraalle henkilölle

Tätä voi liittää moneen edellä mainittuun harjoitukseen sen jälkeen, kun tehtävä onnistuu oman ohjaajan kanssa. Lisäksi vieraalle luovutusta voi harjoitella maalla tarvittaessa pitkän kaavan mukaan siten, että koiran ohjaaja heittää noutoesineen ja pyytää koiraa palauttamaan sen itselleen. Sitten vieras avustaja tekee saman aluksi aivan ohjaajan vierellä seisten. Kun tämä onnistuu, jatketaan leikillä, jossa on ohjaaja ja avustaja jonkin matkan päässä toisistaan sekä yksi tai kaksi noutoesinettä. Avustajalla on ojennettuna kädessään noutoesine, ja ohjaaja pyytää koiraa hakemaan esineen kädestä itselleen. Koira saa palkan. Avustaja pyytää sitten koiraa tuomaan saman tai toisen noutoesineen ohjaajan kädestä toiseen suuntaan ja palkkaa koiran. Lopulta noudon vihjesanan asemesta tehtävään vaihdetaan viennin vihjesana: vastaanottaja lähettää koiran noutamaan käskyllä "hae", ja kun koira ottaa esineen toiselta henkilöltä ja suuntaa kohti vastaanottajaa, toinen henkilö nimeää tehtävän esimerkiksi "kuljeta". Noutokäsky jätetään sitten pois. Moni opettaa tehtävään myös elementin, jossa koira työntää esinettä vastaanottajan kättä vasten.

Esineen ottaminen/saaminen suuhun rannassa ihmiseltä

Tämä oli osa myös edellisen kohdan noutoleikkiä, mutta tarvittaessa esineen ottamista voi vahvistaa myös erikseen. Kun koira osaa noutaa ohjaajalleen esineen vaikkapa maasta, koiraa pyydetäänkin hakemaan esine toisen ihmisen kädestä. Rooleja voidaan myös sekoittaa, eli koira hakee esineen ohjaajansa kädestä vieraalle ihmiselle. Joillekin koirille on luontevampaa, että esine annetaan nätisti koiran suuhun eikä koira ota sitä itse. Herkemmille koirille voi olla parempi, että se saa ottaa esineen itse pyydettäessä.

* * *

Vedessä uiden suoritettavien tehtävien opettamisessa koiralle on elementtejä, joita maaharrastuksissa ei ole. Koiraan voi iskeä epäusko omaan jaksamiseen. Lisäksi koiran ohjaaminen eri suuntiin sen uidessa on oma haasteensa. Meillä koiranohjaajilla on lisäksi usein kiusaus koettaa opettaa koiralle tehtävä kokonaisena, vaikka siinä on useita koiralle vieraita tehtävänosia. Hyvällä tuurilla ja sitkeydellä jotkut koirat lopulta oppivat tehtävän näinkin pitkällisen hinkkaamisen jälkeen, mutta viisasta olisi yleensä opettaa osiot erikseen ja ketjuttaa niitä yhteen vasta sen jälkeen.